OMA PATSAS

Sijoitimme oman patsaamme Paasikiven pieneen puistoalueeseen. Ajattelimme, että patsas olisi hyvä lisä muuten hiukan tylsähköön puistikkoon. Patsaan teemaksi valikoitui uljas karhu kivien ympäröimänä. Karhu symboloi Suomea ja suomalaisia sekä tiettyä ylpeyttä ja isänmaallisuutta. Lisäsimme karhun ympärille pyöreitä kiviä, koska presidentti Paasikiven nimestä meille assoisioitui heti kiven lohkareet. Halusimme kivistä pyöreitä, koska ne ovat esteettisesti kauniita ja hauskaa vaihtelua. Ajattelimme, että realistinen karhu ja hauskat pyöreät kivet toisivat ihmisiä ehkä hiukan huomaamattomaan puistoon. Realistinen karhu on selkeä ja sen sanoma välittyy ihmisille hyvin sekä herättää isänmaallisen tunteen. Valitsimme patsaaksi eläinhahmon, koska ajattelimme, että Lappeenrannassa ei ole hirveästi eläinpatsaita ja näin halusimme tuoda yhden eläinpatsaan lisää.

LAPPEENRANNAN PATSAITA

NORPPA

Patsas kertoo Lappeenrannasta, ja meidän läheisyydestä Saimaaseen ja sen sukupuuttoon kuolevasta lajista, Saimaan norpasta. Näemme ryhmämme kanssa patsaan ikään kuin muistuttavana merkkinä sille, miten suojelu on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.  Patsas on suloinen eikä sen vuoksi herätä kenessäkään negatiivisia tuntemuksia.

Norppa -patsaan on luonut Kuvanveistäjä Maini Pääläinen, ja se pystytettiin Lappeenrantaan Oleksille vuonna 1997 keskustan kaunistamiseksi. Veistoksen materiaali on Ylämaan pallograniitti ja soveltuu hyvin Norpan väritykseen harmaana.

SOTAORPO

Veistos on hyvin surullinen, riipivän kylmä ja ankea. Ryhmänä näimme patsaan muistomerkin ja kunnianosoitusen tapaisena teoksena kaikille niille, jotka sodan aikana elivät. Myös patsaan sijainti vaikuttaa sen kokemiseen, se sykähdyttää katselijaa vahvasti Sankari hautausmaan vierellä. 

Patsaan on suunnitellut ja luonut taiteilija Juhani Honkanen, ja se on pystytetty 12.8.2012.

MUUTTOLINNUT

Patsas on hyvin abstrakti, koska se ei esitä oikeastaan mitään. Patsas on tehty erilaisia muotoja hyväksi käyttäen ja näin siihen on luotu syvyyttä ja erilaisuutta. Patsaaasta on vaikea saada selkoa ja sen sanomaa vaikea tulkita, jos ei oikeasti tiedä sitä.

Patsaan on tehnyt taiteilija Jouko Toiviainen, ja se on pystytetty 1983.

Patsaan alkuperäinen merkitys viittaa karjalaisten suureen muuttoon sodan jälkeen uusille asuinsijoille.

RAKUUNAPATSAS

Patsas on mielestämme omistettu rakuunoille ja heidän hevosilleen. Arvostus rakuunoita kohtaan kumpuaa heidän sankarillisuudestaan sodassa, ja sen takia heille on pystytetty kunniamerkki. Patsas on hyvin onnistunut, koska sen sanoma on selkeä ja se on vaikkuttava monella tapaa.

Patsas on Pentti Papinahon tekemä, ja se on pystytetty 1982 SYP:n pääaulaan, mutta se siirrettiin vuonna 1988 Pusupuiston reunalle.

LOTTA-SVÄRD-PATSAS

Patsas on omistettu muistomerkki ja kunnianosoitus 1939-1944 palvelleille lotille. Patsas aiheuttaa kunnioituksen- ja ylpeyden tunnetta lottia kohtaan, ja sen olemus itsessään antaa ylpeyden ja isänmaallisuuden tunteen.

Patsas sijaitsee pienessä ja kaunioissa puistikossa Lappeenrannan keskustassa. Patsaan on tehnyt Nina Sailo, ja se on lahjoitettu 1985.

ÄITI-KARJALA-PATSAS

Patsas on omistettu sodassa kuolleille sankarivainajille ja heidän omaisilleen. Patsasta ympäröivässä muurissa on karjalaan jääneiden tai kadonneiden sankarivainajien kotikunnat, nimet ja elinajat. Patsas muodostaa ristin merkin, joka kuvaa symbolina kuolemaa.

Patsaan on tehnyt Kauko Räsänen, ja se on pystytetty 1993.

HATUN KÄYTTÖ

Käytimme jokaisessa kuvassa mustaa lierihattua. Halusimme jonkin yhdistävän tekijän jokaiseen kuvaan. Hattu kuvastaa kunnioitusta ja tiettyä komiikkaa, ja se tuo joihinkin patsaisiin hauskan lisän. Hattu kuvastaa ryhmämme yhteisöllistä toimintaa siten, että jokainen sai olla mukana päättämässä miten ja mihin hattu asetetaan.